Elätko eläämäsi kohti oletusarvotulevaisuuttasi

Useimmat ihmiset elävät elämäänsä yrittäen jatkuvasti tulla paremmiksi eli muuttaa sitä vanhaa tuttua elämäänsä jollain lailla. Tällainen muutos perustuu sen muuttamiseen, mikä on jo olemassa eli se nojaa menneisyyden säätämiseen hieman uuteen asentoon - haluamme jotain enemmän, olevan paremmin tai hieman erilailla tai tapahtuvan nopeammin kuin aikaisemmin. Useinkaan emme huomaa, että muutos ei toimi, sillä "ongelman ratkaisu" tuo lähes aina uusia ongelmia ratkaistavaksi ja taustalla oleva "ongelma" muuttaa vain muotoaan. Esimerkiksi mies kokee, että hänen ongelmansa on yksinäisyys. Ratkaisuna ongelmaan on naimisiinmeno. Jonkin ajan kuluttua ongelmana on tylsä parisuhde ja ratkaisuna tähän on lapsenteko. Lapsi tuo tullessaan uusia rahareikiä yllättävän paljon ja ratkaisuna tähän mies tekee enemmän ylitöitä ja hommaa itselleen vaativamman työn. Tämän seurauksena ongelma onkin vähäinen perheen kanssa vietetty aika ja niin edelleen. Muutos ei toimi useinkaan kovin hyvin.

Mutta onko olemassa jokin vaihtoehto muutokselle? Edellisestä ongelma- ja niiden ratkaisuyritysvyyhdestä huomaa, että jokaiseen ongelmaan oli jo enneltanähtävissä oleva seuraus eli jonkinlainen "odotusarvoinen tulevaisuus", jota emme useinkaan huomaa. Itse asiassa jokaiseen "ongelmaan" on olemassa tulevaisuus, joka on jo päätetty ongelmanratkaisun yhteydessä, sitä ei nähdä eikä siitä puhuta, mutta se on konteksti, jossa ihmiset yrittävät luoda muutosta. Siihen vaikuttavat meidän uskomukset, pelot, toiveet ja menneisyydessä kantapään kautta saadut "opetukset".

Vaikka ihmiset eivät useinkaan sano ääneen sitä, mitä he aidosti uskovat elämässään tapahtuvan, niin he kuitenkin elävät sitä kuin kaikki tulevassa olisi jo ennalta tiedossa. Eli voisi sanoa, että kaikki ihmiset kokevat tulevaisuuden olevan heidän edessään, vaikka harvat antavat sille sanallisen muodon. Tämä tulevaisuus on oletusarvoinen tulevaisuus, joka meitä odottaa. Ja elämällä juuri niin kuin elämme, saamme sen oletussarvoisen tulevaisuutemme. Tämä näkyy siinä, miten vaikeaa meidän on muuttaa tapojamme ja tapojemme taustalla olevia ajattelutapoja. Ihmettelemme vain, miksi emme taaskaan laihtuneet tällä dieettikerralla ja miksi taas sorruin juomaan liikaa tai miksi taas aiheutin riidan rakastettuni kanssa.

Paras mittari muutoksen toimimattomuudelle kenties on myytyjen self-help eli itseapu kirjojen myynti. Vaikka kuinka lukisimme ja tietäisimme haitallisista tavoistamme, niin oletusarvoinen tulevaisuutemme vain vetää meitä puoleen ja muutoksesta tulee vain voimia kuluttavaa jatkuvaa ja menneisyyttä toistavaa selviytymistaistelua.

Millä pääsemme eroon tästä selviytymistaistelusta? Ainoa tapa on kirjoittaa uudelleen oma tulevaisuutemme ja tässä voimme hyvin puhua oman tulevaisuutemme luomisesta, koska aidosti uuden esiin tuominen näkymättömästä näkyviin on luomisprosessi puhtaimmillaan. Ja tämän voimme tehdä ilman, että tarvitsee uhrata ajatuksia ongelmillemme. Aidosti uuden luomisen ikävä puoli on se, että taulun täytyy olla tyhjä tai tulevaisuutemme täytyy olla ilman menneisyyden rasitteita, muuten sorrumme vain muuttamaan sitä, mikä oli jo aikaisemmin. Tätä työtä tulemme tekemään IntensKoulutuksen Areena-seminaarissa, jossa tunnistamme ne tekijät, jotka meitä rajoittavat menneisyydestä käsin ja päästämme niistä irti. Tämä mahdollistaa sen, että luomme itse itsellemme ja elämällemme aidosti uusia mahdollisuuksia, jotka eivät todellakaan kuuluneet oletusarvoiseen tulevaisuuteemme.